Perjantaina 12.2.2021 oli aktivistitaipaleeni tähän asti arvokkain hetki, kun sain tilaisuuden pitää puheen kasvotusten Jyväskylän energiayhtiölle Alvalle ja heidän toimitusjohtajalleen Tuomo Kantolalle.

Katso koko tilaisuus Jyväskylän ilmastotoimintaryhmän Instagram-videosta:

Yhdessä Jyväskylän Ilmastotoimintaryhmän kanssa toimitimme viidentoista järjestön allekirjoittaman ystävänpäivätervehdyksen Alvalle. Mukana tervehdyksessä olivat JAPA ry, Oikeutta eläimille Jyväskylä, Monikulttuurisuuskeskus Gloria, Jyväskylän ylioppilaskunta, Greenpeace Jyväskylä, Paremmin Yhdessä ry, Jyväskylän Nuorisovaltuusto, Keski-Suomen Rauhanpuolustajat, Elokapina Jyväskylä, Jyväskylän Martat, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän yhdistys, Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri, Jyvässeudun Työllistämisyhdistys, Kulttuuriyhdistys Väritys ja Kohtuusliike,

Pitämässäni puheessa toivotin Alvalle paljon tsemppiä päästöjenvähennystyöhön, mutta samalla muistutin, että ilmastonmuutosta ajatellen pelkkä laskennallinen hiilineutraalius ei riitä, vaan meidän on uskallettava tavoitella aitoa polttovapautta. Alla puheeni, kuten olin sen etukäteen laatinut. Ulkomuistista puhuttu versio toki poikkesi tästä vähän.

Yhteinen kieli on yhteisymmärrykseen ja ystävyyden perusta.

 Näin ystävänpäivänä me ilmastotoimijat haluamme lähestyä Jyväskylän energiayhtiötä Alvaa varmistaaksemme että puhumme varmasti samaa kieltä.

 Toki kaikki puhumme Suomea, mutta suomen kieli on kimuranttia ja harvoin täysin yksiselitteistä. Sanoilla on monia merkityksiä ja lauseilla monia tulkintoja.

 Välttääksemme kaikenlaiset väärinkäsitykset jotka voisivat tulla ilmastotoimijoiden ja Alvan ystävyyden väliin, haluan käyttää tämän tilaisuuden arvioidakseni yhden keskeisen sanan jokapäiväistä käyttöä. 

Tuo sana on "Hiilineutraali".

 Määritelmän mukaan hiilineutraali yhteiskunta tuottaa vain sen verran päästöjä kuin se pystyy hiilinieluihinsa takaisin sitomaan. Alva on julkilausunut tavoitteensa olla hiilineutraali 2030 mennessä ja kertonut tekevänsä sen vähentämällä polttamisen tarvetta monin keinoin ja siirtymällä laskennallisesti hiilineutraaleiksi luokiteltaviin puupohjaisiin polttoaineisiin.

 Tämä suurelle yleisölle suunnattu hiilineutraaliuspuhe välittää voimakkaan mielikuvan kestävästä, jopa päästöttömästä toiminnasta. Ilmastonmuutosta kiihdyttävä ilmakehän hiili kuitenkaan tiedä mistä se on peräisin ja polton hetkellä puusta vapautuu energiayksikköä kohden enemmän hiiltä kuin mistään muusta polttoaineesta.

 Ovatko juhlalliset ja toivoa herättävät puheet hiilineutraaliudesta siis perusteltuja polttamiseen perustuvan toiminnan kohdalla, kun globaalissa hiilibudjetissa on aikaa vain 7 vuotta ja tuossa ajassa ilmakehään vapautuvan hiilen määrää pitäisi vähentää niin pieneksi kuin mahdollista?

 Tämän viestinnällisen vaikeuden ratkaisemiseksi Ilmastotoimijat ehdottaa hiilineutraaliuden tilalle selkeämpää ja entistä kunnianhimoisempaa sanaa: polttovapaus. Se on sana, jonka merkityksen jokainen kuulija ymmärtää. Se tarkoittaa, että energiaa tuotettaessa ei todella polteta yhtään mitään.

 Polttamiselle on vaihtoehtoja. Niitä pitää uskaltaa tutkia ja niistä pitää uskaltaa puhua.

 Me Ilmastotoimijat tuemme ja kannustamme Alvaa kaikissa sen pyrkimyksissä vähentää polttamisen tarvetta, mutta lämpöverkon hyötysuhteen, talteenottojärjestelmien ja varastoinnin ohella haastamme sitä kääntämään huomionsa siihen mistä energia on lähtöisin.

 Polttovapaa Jyväskylä on tällä hetkellä vasta unelma, mutta vakiinnuttamalla sen sanavarastoonsa Alva voi tarjota kaupunkilaisille vision, josta me voimme tehdä yhdessä totta.

Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola vastasi omalla puheenvuorollaan erinomaisesti kertoen Alvan pyrkimyksistä kohti polttovapautta, siihen liittyvistä konkreettisesista haasteista sekä siitä, mitä me aktiiviset kansalaiset voimme asian hyväksi tehdä.

On selvää, että yksi energiayhtiö ei voi lähteä sooloilemaan sen taloudellisista ja sosiaalisista velvollisuuksista piittaamatta. Ilmastokriisiä ehkäisevän vauhditetun energiamurroksen rahoitus ja resursointi palautuukin kuntapoliittisiin, valtiollisiin ja EU-tason päätöksiin. Siksi meidän ihmisten pitää jaksaa olla aktiivisia kaikilla näillä rintamilla.

Tästä huolimatta meidän on tärkeää suunnata painetta myös energiayhtiöille. Energiayhtiö on nimittäin velvollinen moneen suuntaan ja viestii eri suuntiin samasta aiheesta hienovaraisin mutta merkittävin nyanssieroin. Tulostavoitteelliselle osakkeenomistajalle suunnattu viestintä todennäköisesti painottaa eri näkökulmia kuin ympäristöjärjestöille ja -aktivisteille kerrottu tarina. Julkinen viestintä on siten hienovaraista tasapainoilua eri näkökulmien välillä, kuten tämänkin artikkelin tyylistä voi todeta: Energiayhtiöt vähentävät polttamalla tuotettua lämpöä – toimitusjohtaja: ” Jos ajattelisimme vain ympäristöä, tekisimme muutokset heti”.

Aktivisteille suunnattua viesintintää ei siis tule ottaa liian sinisilmäisesti, vaan energiayhtiöiden kaikilta kannanotoilta on vaadittava johdonmukaisuutta ja niiden toimintaa on valvottava. Kuitenkin se, että Alvan ylin johto ottaa asiakseen kohdata järjestö- ja kansalaisaktiiveja kuullakseen heidän huolensa, kertoo Jyväskylän ilmastoaktivismin suhteen erinomaisesta tilanteesta: meillä on kansalaisten ääniä arvostava energiayhtiö jonka kanssa voi käydä avointa vuoropuhelua. Iso kiitos näiden lämpimien välien rakentamisesta menee Alvan lisäksi tietenkin Jyväskylän ilmastotoimintaryhmälle. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa.

Aktivismi ja energiayhtiön tahtotila ovat Jyväskylässä hyvällä tolalla, mutta globaali kriisi on ja pysyy

Lämpimät keskusteluvälit Jyväskylän asukkaiden ja Alvan välillä ovat loistava saavutus, mutta liialliselle selkääntaputtelulle ei ole aikaa, kun tilanne on koko ajan päällä.

Alla tiivistetyt ajatukseni siitä, miten Jyväskylän paikallinen tilanne istuu ilmastokriisin isoon kuvaan keväällä 2021.

• Globaalissa hiilibudjetissa on nykymenolla vain 7 vuotta aikaa jäljellä. Tuossa ajassa kaikki ilmakehään vapautuvat kasvihuonepäästöt on minimoitava.
• Alvan pyrkimys löytää kokonaan polttamisesta vapaa vaihtoehto Rauhalahden vuonna 2030 sulkeutuvalle yhteistuotantovoimalalle on tavallisen liiketoiminnan puitteissa kunnianhimoinen tavoite, mutta ei edelleenkään ilmastokriisiä ajatellen riittävä. Lisäksi tavoitteen toteutumiselle ei ole takeita business-as-usual-skenaariossa. Monet poliittiset ja taloudelliset voimat myös hidastavat tätä kehitystä.
• Onkin ensisijaisen tärkeää saada päättäjät ja yhtiöt ymmärtämään, että riittävää vastetta ilmastokriisin torjumiseen ei hyvin todennäköisesti ole mahdollista tuottaa normaalin liiketoiminnan puitteissa. Aivan kuten koronakriisissä, myös ilmastokriisissä tarvitaan poikkeuksellisia kriisitoimenpiteitä – entistä suuremmassa mittakaavassa.
• Meidän tulee kannustaa Alvaa kaikissa sen nykyisissä päästövähennyspyrkimyksissään, mutta samalla meidän on normalisoitava mielikuvaa energiamurroksesta, joka ei tapahdu vain markkinaehtoisesti, vaan ennennäkemättömällä vauhdilla kriisin tunnustamisen myötä hyväskytyissä poikkeusoloissa.
• Kevät 2021 on Suomessa energiayhtiöiden tulevaisuuden toiminnan ohjaamisen kannalta kriittistä aikaa, sillä Suomessa useat energiayhtiöt ovat kaupunkien omistuksessa ja kuntavaaleilla valitut päättäjät voivat osaltaan konkreettisesti määrätä yhtiöiden toimintastrategiasta. Myös Tuomo Kantola muistutti meitä puheenvuorossaan tästä.
• Seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuun 18. päivä. Äänestä siis ilmastokriisistä valveutunutta ehdokasta, joka on valmis edistämään polttovapaata energiantuotantoa ja esittämään todellisia kriisitoimenpiteitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
• Paikallisiin yhtiöihin ja kuntapäättäjiin vaikuttaminen ei kuitenkaan riitä, vaan energiamurroksen resursointi täytyy perustua kansalliseen ohjelmaan ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Alva Energiantuotanto Energiayhtiö Hiilineutraalius Ilmastokriisi Ilmastonmuutos Jyväskylän Ilmastotoimintaryhmä Kuntavaalit Polttovapaa Jyväskylä Polttovapaus